 |
Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry |
|
|
|
VUODET 1930 - 1980
Perustavassa kokouksessa oli kahdeksan henkilöä, joiden toimintaperusteena oli jäsenten tietotason ja sivistyksen kehittäminen, sekä teollisuuden ja tekniikan kehityksen seuraaminen. Kuukausikokouksia pidettiin jonkun jäsenen kotona ja kurssitoimintaa laajemmille piireille mm. talonmiehille keskuslämmityslaitosten hoidosta.
Lahtelaisten sisukkuuden ansioksi on myös luettava liiton oman lehden perustaminen v. 1933 nimellä "Teollisuusteknikko", josta mm. lokakuussa 1940 ilmestyi Lahden numero. Sotien aikana yhdistystoiminta oli melko hiljaista, mutta syyskuussa 1945 valtioneuvoston päätöksellä määriteltiin palkkaryhmät ja palkat metalliteollisuudessa työskenteleville teknisille toimihenkilöille, mikä herätti kiinnostusta erityisesti palkka-asioihin. Samoihin aikoihin valittiin ensimmäiset yhdysmiehet ja uusi yleissopimus sekä yhdysmiesverkosto aktivoivat jäseniä, joten Lahdessa pidettiin johtamistaidon luento- ja keskustelupäivät. Kun Lahden Teollisuustyönjohtajien ja vuonna 1945 perustetun Lahden Teollisuusteknikkojen yhdistykset fuusioituivat Lahden Teknillisiksi Toimihenkilöiksi vuonna 1948, jäsenmäärä nousi yli 200:een.
Alkuaikoina naiskerholla oli huomattava merkitys yhdistyksen vapaa-ajan toiminnan järjestäjänä. Kerho järjestikin monet kevätjuhlat ja lastenjuhlat sekä ruokki talkooväkeä Nastolan majalla. Valitettavasti kerhon toiminta loppui vuonna 1973. Kesämajaa varten ostettiin tontti Nastolan Pikku-Kukkasen rannalta 1954. Talkootunteja kertyi yli 560, kun tietä ja majaa rakennettiin joukolla. Tämä olikin yhdistyksen tärkein tehtäväkenttä sinä vuonna. Majan tarpeellisuutta kuvannee sekin, että vuonna 1960 käyntikertoja oli yli 2000. Kovan onnen maja kuitenkin paloi vuonna 1965, mutta uusi, entistä ehompi valmistui heti seuraavana vuonna ja nykyisen muotonsa alue sai 1973 rakennetun kesämajarakennuksen myötä. Lahden Tekniset on yleisyhdistys, jonka kautta on syntynyt useita toimialayhdistyksiä. 70-luvun vaihteessa perustettiin Lahden Vaatetustekniset ja Nastolan Tekniset sekä hieman myöhemmin PHP:n tekniset ja Askon Tekniset. Uusiin yhdistyksiin siirtyneistä jäsenistä huolimatta jäsenmäärä ylitti vuonna 1973 1000 jäsenen rajan ollen Suomen suurin yhdistys. 70-luvun alussa koulutustoiminta oli vilkasta ja toiminta aktiivista, mutta taloudellinen tilanne alkoi kiristyä 80-luvun puolivälissä ja ihmiset kiinnittivät huomionsa yleiseen toimeentuloon. Jäsenmäärä nousi 1500:een ja osittain tämän takia yhdistykselle hankittiin vuonna 1975 oma toimistohuoneisto entisen lasten päiväkodin tiloista Päijänteenkadulta. Yhdistyksen tiloihin tuli myös Teknisten Liiton aluetoimisto. Avajaisissa 23.8.75 oli liiton toimiston henkilökuntaa ja muita kutsuvieraita. Työtaistelu ja neljän viikon lakko, joka kulki voimalaitoslakon nimellä ja johon Lahdessa osallistui noin 700 teknistä, toi myös Lahden Tekniset suuren yleisön tietoisuuteen. Lakko oli paljolti informaatiosotaa lehdistössä, joka julkaisi vain maksetut ilmoitukset. Lakko oli kova, mutta panoksena ollut ohjelukujärjestelmä säilytettiin. Työtaistelun jälkiseurauksena teknisiä kohdeltiin työnantajien taholta kovin käsin. Irtisanomiset ja lomautukset kiristivät välejä vielä vuosien ajan. Vuosikymmenen vaihtuessa ja yhdistyksen juhliessa 50-vuotistaivaltaan olivat näkymät jo huomattavasti valoisammat. Lahden Tekniset ry. on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana yhdistyksenä kuluneen vuosikymmenen ajan. Vuonna 1989 elokuussa rikkoontui 2000 jäsenen raja ja vuoden lopussa kirjattiin jäsenmäärä 2033 henkilöä. Yhdistys on toiminut johtokunnan ja jaosten voimin niin Teknisten Liittoon ja Uudenmaan piiriin, kuin yksittäisiin jäseniinkin päin mm. osallistumalla eri sektoreiden toimintoihin sekä järjestämällä koulutus- ja virkistystapahtumia. Yhdysmiesjaos on kouluttanut ja aktivoinut yhdysmiehiä jäsenistön edunvalvontaan. Jaos on pitänyt myös rekisteriä alueensa yhdysmiehistä. "Yhdysmies joka työpaikalle" on ollut vuosikymmenen merkittävin kampanja, minkä seurauksena on saatu yhdysmies 67 eri työpaikalla ja sen lisäksi yli 40 postinvastaanottajaa. Koulutusjaos on koonnut tietoa Liiton ja piirin koulutustarjonnasta ja ohjannut jäseniä kursseille. Sen lisäksi jaos on järjestänyt jäsenille monipuolista koulutusta, joista suosituimpia ovat olleet ATK:hon liittyvät sekä esiintymistaidon kurssit. Koulutusjaos on järjestänyt myös messumatkoja. Jäsensuhdejaos on pitänyt jäsenrekisterin ajan tasalla. Jaos on toiminut yhdessä Liiton , aluetoimiston sekä jäsen- ja jäsenmaksurekisterin kanssa. Viime vuosina jäsensuhdejaos on kehittänyt myös Liiton käyttöön tarkoitettuja jäsenhuoltolomakkeita. Tiedotusjaos on vastannut tiedottamisesta jäsenistölle jäsenkirjeiden ja LaTe-lehden muodossa sekä on toimittanut vuosittain yhdistysesitteen. Jaos on käyttänyt tiedottamisessa myös ilmaisjakelulehtiä ja automaattista puhelinvastaajaa. Merkkipäivää viettäviä jäsenistä on muistettu sähkeellä tai adressilla. Tarpeen mukaan jaos on hoitanut tiedonkulkua myös liittoon ja piiriin päin. Kulttuurijaos on vetänyt eniten jäsenistä tilaisuuksiinsa. Teatterimatkat ja perheretket ovat olleet suosittuja niin kuin pilkkikilpailut ja urheilukin monine lajeineen. Jaoksen toiminta on kohdistettu jäsenistön vapaa-ajan rikastuttamiseksi. Erityisen innostuneina jäsenet ottivat vastaan viinien ja juustojen maistajaiset sekä käytös- ja tapatieto-kurssit. Sen lisäksi, että jaos on järjestänyt virkistystä jäsenille, se on ottanut tavakseen kutsua mukaan myös Huhmarannan lastenkodin lapset etenkin lasten elokuvapäivään ja talviriehaan. Vuosikymmenen pohdinnan aiheena eri tilaisuuksissa on ollut toiminnan kehittäminen siten, että jäsenistön etu ja tarpeet tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla hoidetuiksi. On käyty keskustelua mm. teknisten toimihenkilöiden siirtymisestä ylemmiksi toimihenkilöiksi, suunnittelutoimistojen huonosta järjestäytymisasteesta sekä insinöörien motivoimisesta liittymään Teknisten Liittoon. TUPO:n merkitys teknisten kannalta on herättänyt myös runsaasti keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Niinikään nuorten jäsenten passiivisuus järjestötoiminnassa ja henkinen työsuojelu ovat puhuttaneet. Kertymävapaat eli nk. pekkaspäivät ovat hiertäneet toimistotyöaikaa tekevien teknisten rauhaa ja herättäneet neuvottelu paineita... Ominaista vuosikymmenen toiminnalle on ollut yhteistyön kehittäminen monella taholla, kuten esimerkiksi alueen muiden teknisten yhdistysten, STL:n sekä pankkien, vakuutuslaitoksen ja Finnoilin kanssa. Jokavuotisia koulutus- ja virkistystapahtumia yhdistys on järjestänyt yhdessä Lahden Vaatetusteknisten, Askon Teknisten, Nastolan Teknisten, PHP:n Teknisten sekä STL:n kanssa - iltamat keväisin ovat jo miltei traditio. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä myös STTKn paikallistoimikunnan ja STTK:n Hämeen aluetoimikunnan kanssa. Pankkien: PHSP, LSOP, PSP ja STS kanssa on solmittu talousturvasopimuksia, jotka ovat etuja jäsenille. Yhteistoimintaa Suomen muiden isojen yhdistysten kanssa alettiin kehittää vuonna 1988, minkä tarkoituksena on ollut saada vaikutusvaltaa Teknisten Liittoon päin. Tämän lisäksi yhdistykset ovat tehneet vierailukäyntejä ja viihtyneet toistensa vieraina sekä näin vaihtaneet kokemuksiaan. Yhdistyksen toimistohuoneisto Päijänteenkadulla on ollut vilkkaassa käytössä aluetoimiston saatua oman toimipaikan Rautatienkadulta tuli Data General tilalle ja myöhemmin vielä Lahden Vaatetustekniset vuokrasi yhden huoneen kokouspaikakseen. Yhdistyksen omassa käytössä on ollut kaksi huonetta, joissa johtokunta ja jaokset ovat kokoontuneet säännöllisesti Myös eri työpaikkojen tekniset ovat tarvittaessa voineet pitää kokouksia toimistolla. Yhdistyksen käyttöön toimistolle on hankittu kopiokone sekä vuosikymmenen vaihteessa ATK-laitteet, joita hyödynnetään tulevaisuudessa ainakin jäsenrekisterin hoitamisessa ja kirjanpidossa. Toimiston isäntänä alkuvuosikymmenellä on ollut Martti Takala ja hänen jälkeensä Kalervo Piispanen. Isäntä on mm. osallistunut taloyhtiön kokouksiin ja häneltä on voinut varata kokoustilat. Yhdistyksen kesämaja Nastolassa on ollut edelleenkin jäsenten virkistyskäytössä, siellä on pidetty jäsenkokouksia ja sitä on voitu varata työpaikoittain teknisten iltakäyttöön. Majalle on hankittu soutuveneitä, surffilauta sekä erilaisia pelejä. Grillikatos ja ulkorakennus vesikäyttöisine vessoineen ovat 80-luvun suurimmat hankkeet. Kesämajan kunnosta sekä ulkotiloista on huolehdittu etupäässä talkoovoimin. Jyrki Veijalainen on toiminut kesäpaikan pitkäaikaisena isäntänä Vuosien varrella tapahtunutta Vuosi 1980 oli Lahden Teknisten 50. toimintavuosi. Merkkipäivää juhlittiin Lahden konserttitalossa 27.9.80. Juhlaan osallistui noin 400 kutsuvierasta, joista tunnetuimpia olivat STTKm puheenjohtaja Jorma Reini ja pääsihteeri Jarmo Tammenmaa sekä Teknisten Liiton puheenjohtaja Matti Huuskonen. Lahden kaupungin edustajana oli apulaiskaupunginjohtaja Antti Kopra. Puheenjohtaja Ossi Liukkosen tervetulotoivotuksen jälkeen seurasi juhlapuheita sekä korkeatasoista ohjelmaa, mm. taiteilijaprofessori Veikko SinisaIon lausuntaa. Juhlatilaisuus päättyi tansseihin. Lahden Teknisten puheenjohtajuus vaihtui vuonna 1982, jolloin pitkäaikainen puheenjohtaja Ossi Liukkonen luovutti nuijan Erkki Heinisalolle. Teknisten Liiton hallituksessa on toiminut Niilo Pulkki vuosina 1985-1989 ja Matti Takala valittiin vuoden 1989 Liittokokouksessa edustamaan jäsenistöä. Vuonna 1985 valittiin Kristina Airaksinen ensimmäisenä naisena johtokuntaan. Hän otti vastuuIleen kulttuurijaoksen vetäjän tehtävät. Samanaikaisesti tulivat valituiksi Liisa Hintikka ja Tarja Malin johtokunnan varajäseniksi. Teknisten SM-hiihdot kisattiin 11-12.3.1989 Keminmaalla , Veitsiluodon Teknisten toimiessa isäntänä. Kilpailuihin osallistui satakunta hiihtäjää ja Lahden Teknisistäkin pieni, taistelutahtoinen joukkue. Ensimmäisen päivän henkilökohtaisilla matkoilla Teuvo Lehtinen ja Erkki Kilpinen päihittivät muut 40-vuotiaiden sarjassa sekä Pertti Nyberg 45-vuotiaiden. Toisen päivän viestikilvassa oli lahtelaisilla tavoitteena saada viestihiihdon pokaali kolmannen kerran ja samalla lopullisesti Lahteen. Kilpailu oli tasainen ja jännittävä alusta loppuun: ensin lahtelaiset olivat minuutin häviöllä kärjestä, toinen osuus kuroi etumatkan kiinni ja kolmannella osuudella Pertti Nyberg varmisti voittopokaalin kiinnityksen Lahteen. 6.9.1989 Karisalmi-laivalla pidetyssä laiva kokouksessa kukitettiin yhdistyksen 2000. jäsen, Sari Seipäjärvi. Sari, joka vasta hiljattain oli muuttanut Lahteen, on kotoisin Sodankylästä. Hän työskentelee rakennuspiirtäjänä arkkitehtitoimistossa, harrastaa kehonrakennusta ja vesivärimaalausta. Sari kertoi odottavansa yhdistykseltä toimintaa, joka aktivoisi jäseniä. Hän toivoi myös nuoria enemmän mukaan. Lahden Teknisten veteraanikerho vietti näyttävästi 10-vuotisjuhiaansa Hotelli Ascotissa. Veteraanikerhon, jonka jäsenmäärä on noin 230, vierailijana juhlassa oli mm. Teknisten Liiton puheenjohtaja Tenho Olin sekä veteraanijäseniä eri puolilta Suomea. Veteraanikerhon puheenjohtaja Armas Pasi on tehnyt uraauurtavaa työtä paikallisesti sekä valtakunnallisesti vetääkseen eläkkeellä olevia teknisiä toimimaan. Jatkuu……..( lue Historiankirjasta jatko , kirja on saatavissa toimistolta)
|
|
Copyright © 2005 Lahden Seudun Toimihenkilöt TU ry
|
Sähköteknikko Jalmari
Sallamon ja mittariteknikko Akseli Näsin kohtaamisesta Rajasen kellon alla syksyllä
1930 katsotaan Lahden Teknisten yhdistyksen saaneen alkunsa. 
Lahden Tekniset
ry.
yhdistyksen nykyinen nimi, sai muotonsa 1966.