HISTORIATIETOA 1917  --  1997

Koonnut Tuulikki Tuominen

        YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

        Otteita Lahden Työnjohtajain ja Teollisuusvirkailijain yhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta. Kokous pidettiin Lahdessa 30. päivänä toukokuuta 1917. Läsnä olivat seuraavat 18 henkilöä: K. A. Alanen, Frans E Aalto, Sam. Alanko, JL. Halmekoski, Juho Laine, John K. Lindholm, Aug. Linko, Akseli Nyström, Bernh. Häkli, G. V. Pelkonen, Evert Pajunen, Aug. Kallio, Armas Renfors, Aug. Savolainen, A. Salminen, J.L. Siikanen, A. Väisänen ja R Väisänen.

         24. päivänä samaa kuuta oli nimittäin muutamia Lahden työnjohtajia kokoontunut keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta paikkakunnalle. Aiheen tälle kokoukselle antoivat silloiset vaikeat olosuhteet, joissa työnjohtajat varsinkin olivat vaikeassa asemassa. Työnjohtajain siihen astinen turva, työnantajat, saattoivat taloudellisista syistä uhrata heidät mielivallan alle. Tämän seikan pakottamina oli jo  toisilla paikkakunnilla ryhdytty asiantilaa korjaamaan perustamalla työnjohtajain ja teollisuusvirkailijain yhdistyksiä. Kiertokirjeillä ja sanomalehdissä olivat nämä yhdistykset kehottaneet perustamaan muuallakin maassa paikallisyhdistyksiä ja yhtymään koko maata käsittäväksi liitoksi. 

‑ Kokouksessa 30.5.1917 läsnä olleet työnjohtajat pitivät yhdistyksen perustamista tuiki tarpeellisena ja heidän toimestaan yhdistys sitten saatiin perustettua. Puheenjohtajaksi valittiin herra J. L. Siikanen ja kirjuriksi herra A.Renfors.

‑ Valittiin toimikunta jonka tehtäväksi annettiin laatia sääntöehdotus ja toimia väliaikaisena johtokuntana.

‑ Keskusteltiin yhdistyksen nimestä, mutta päätettiin jättää se toimikunnan harkittavaksi.

 ‑ Keskusteltiin yhdistykseen otettavista jäsenistä ja päätettiin, että jäsenet hyväksyy johtokunta ja että jäseniksi pääsevät kaikilla teollisuus- ja ammattialoilla palvelevat työnjohtajat ja virkailijat. 

Yhdistyksen varsinaisen toiminnan voidaan katsoa alkaneen heinäkuun 1. päivänä 1917, jolloin Lahteen kokoontui aikaisemmin syntynyttä Suomen Työnjohtajain Liittoa sekä Jyväskylän, Kotkan, Rauman, Tampereen, Vaasan ja tietenkin Lahden työnjohtajia ja teollisuusvirkailijayhdistysten edustajia perustamaan uutta, kaikki teollisuudentoimihenkilöryhmät piiriinsä sulkevaa järjestöä, Suomen Teollisuusvirkailijain Liittoa, mikä nimi muutettiin vuonna 1945 Teollisuustyönjohtaja- ja Virkailijaliitoksi ja vuonna 1950 SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO ry:ksi.

YHDISTYKSEN TOIMINNASTA 1917 - 1939

         Seuraavassa poimintoja yhdistyksen pöytäkirjoista, jotka kuvastavat toiminnan painopisteitä ja henkeä: 

        ‑ Johonkin yhdistyksen kokoukseen päätettiin kutsua teollisuuslaitosten omistajia ilmaisemaan näkökantansa sodan jälkeen mahdollisesti tulevan teollisuutemme kilpailun kestävyydestä (1917). 

        ‑ Otettiin käsiteltäväksi kysymys kokoushuoneen vuokraamisesta yhdistyksen ja johtokunnan kokouksia varten. Halmekoski ilmoitti, että n.s. tupakkahuone olisi Loviisankatu 8:ssa jälleen saatavana, niin pian kuin talo vapautuu sotilasmajoituksesta. (1918).

        ‑ Herra Savolainen esitti, että olisiko yhdistyksen jäsenistön keskuuteen perustettava puhujaseura, joka kokoontuisi kerran viikossa (1918).

        ‑ Yhdistyksen toimintaa suunniteltaessa esitti herra Paatero pitemmän tulevan aikojen toimintasuunnitelman mainiten erikoisena seikkana, että teollisuusmiesten tulisi saada enämpi jalansijaa lainlaatinnassa, joka puolestaan vilkastuttaisi teollisuuttamme (1918).

        ‑ Tämän historiamme vaiherikkaan vuoden ajalla on yhdistyselämä saanut vaieta, ja tämän tilalle astua se kaikki pirstova mahti ja voima, jolla kukin vastustajaansa koitti tuhota keinoista välittämättä. Tämän voimainponnistuksen aktiivisena ei tiettävästi yhdistyksemme jäsenet ole olleet, vaan sensijaan on teollisuusvirkailijain ja eritoten työnjohtajan asema ollut tällä vuodella sellaista, että mieluummin olisi ollut kalpaa kantamassa ennenkuin ollut niiden kiukkuisten ja monasti henkeä uhkaavain solvausten esineenä mitä punaisten valtakuntaan jääneenä saimme olla (toimintakertomus v:lta 1918).

        ‑ Kokoukselle esitettiin, että mihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä työnjohtaja Alasen asiassa, joka keväällä ilman omaa syytään on täytynyt jättää paikkansa työntekijäin painostuksesta (1917).

        ‑ Kokouksessa luettiin työntekijäin laatima syytöskirjelmä työnjohtaja Alasta vastaan ja tämän jälkeen kuultiin Alasta. Syytökset todettiin aiheettomiksi ja todettiin, että Alasen on päästävä työnjohtaja-­paikalle ihan heti (1917).

        ‑ Keskustelussa ilmeni, että ainoastaan työntekijät ovat jossain määrin nykyisiä kalliita elintarpeita vastaavissa palkoissa (1917).

        ‑ Herra Savolainen esitti kysymyksen, katsotaanko tarpeelliseksi ruveta käsinkirjoitettua sanomalehteä toimittamaan, joka julkiluettaisiin yhdistyksen kokouksissa (1917).

        ‑ Saadaksemme ajatusten vaihdon aikaan ammattikoulukysymyksessä annettiin herra Häklin toimeksi alustaa ammattikoulua koskeva kysymys seuraavassa kokouksessa (1917).

        ‑ Sihteeri teki selvää viimeaikaisesta toiminnasta, joka on niin laimeaa, että muutamia kokouksia ei jäsenten vähälukuisuuden takia ole voitu pitää. Asiasta keskusteltua päätettiin yhdistyksen toimintaa kuitenkin jatkaa, vaikka se edelleenkin toimihenkilöihin vaikuttaa ikävästi, kun yhteinen asia ei saa tarpeeksi kannatusta (1920).

        ‑ Otettiin keskusteltavaksi yhdistystoiminnan lopettaminen, joka on tuloksetonta niin pienellä jäsenmäärällä. Päätettiin yksimielisesti toiminta lopettaa tämän kalenterivuoden kuluttua (29.11.1927).

        ‑ Otettiin lopullisesti käsiteltäväksi yhdistyksen toiminnan jatkaminen. Asiasta keskusteltaessa tuotiin ilmi mielipiteitä, joissa esitettiin yhdistyksen toiminnalle saatavan uutta virikettä. Suoritettiin äänestys ja tulos oli viisi ääntä yhtä vastaan toiminnanjatkamisen puolesta (13.12.1927).

        ‑ Päätettiin ruveta toteuttamaan sitä usein tehtyä päätöstä, että kokouksiin olisi hankittava helppotajuisia esitelmiä. Ensimmäisen esitelmän pitää herra A.Kankkunen (1930).

        ‑ Kuunneltiin herra P. Raihalan esitelmä "Ihmisen ajatuselämästä` (1931)

        ‑ Valittiin eri tehtaisiin yhdistyksen asiamies, joka toimittaa jäsenille yhdistyksen tiedonannot ja rahastaa jäsenmaksut. Valituiksi tulivat: Fennia Faneri Oy:lle J.Astola ja V.Hillo, Lahden Rautateollisuus Oy:lle G.Lindroos ja P.Neuvonen, Oy Tornatorille L.Smeds, Lahden Puusepäntehtaalle E.Kivikari ja Asko Avoniukselle A.Pelkonen (sittemmin vuorineuvos).

        ‑ Keskusteltiin oman ehdokkaan saamisesta jollekin ehdokaslistalle tulevissa kunnallisvaaleissa. Asian annettiin raueta, koska oman listan saantimahdollisuutta ei ole ja johonkin puolueeseen yhtyminen ei voi tulla kysymykseen epäpoliittiselta yhdistykseltä (1932).

        ‑ Keskusteltiin liiton julkaiseman ”Teollisuusvirkailija”- lehden lopettamisesta. Katsottiin lehti tarkoitustaan vastaamattomaksi, joten sihteerin tehtäväksi jätettiin muodollisen surunvalittelun tekeminen liitolle (1932).

        ‑ Keskusteltiin viihtyisämmän kokouspaikan saamisesta, ja ehdotettiin Seurahuonetta, mikä hyväksyttiin (1933).

        ‑ Herra Astola ehdotti, että pidettäisiin radioesitelmä teollisuusvirkailija-asian tunnetuksi tekemiseksi. Kokous kannatti propakanda-illan viettämistä, joka pidettäisiin Lahden radiossa.

          Keskusteltiin pidettäväksi aiotusta radio-illasta ja ilmoitti herra Salakka, että kirjoitus ei mennyt läpi Lahden radioasemalla, syynä liian paljon propakandaa (1933).

        ‑ Viipurissa pidettävään liittokokoukseen valittiin herrat Salakka ja Aitola (1934).

        ‑ Kokous oli yksimielinen siitä, että Lahden Piirin Työnjohtajain ja Teollisuusvirkailijain Yhdistys lopetetaan toistaiseksi tästä päivästä lukien. Yhdistys päätettiin lopettaa kahdeksi vuodeksi, ellei siitä myöhemmin toisin päätetä (21.5.1939).

        VUODET 1939  -  1960

         Yhdistyksen toiminnan lakkauttamispäätös enteili tulevia myrskyn vuosia, ja päätös kahden vuoden lakkauttamisesta venyi kahdeksan vuoden pituiseksi. Toiminta alkoi uudelleen vasta v. 1946.

40-luvun loppupuoli ja 50-luku olivat kaikin tavoin hiljaiseloa yhdistyksemme toiminnassa. Jäsenistön määrä oli perin vähäinen. Kuitenkin sääntömääräiset kokoukset pidettiin, liittokokouksiin osallistuttiin ja johtokunta toimitteli niitä näitä, ja onnistui pitämään yhdistyksen hengissä.

        VUODET 1961  -  1970 

1960-luvulla luotiin yhdistyksen toiminnassa se perusta, jolla nykyinen olemassaolomme lepää. Jo 50-luvun lopulla oli toimeliaan puheenjohtajan, Vilho Kiisken, patistelemana saatu hankittua uusia jäseniä ja ennen kaikkea levitettyä tuota aiemmin mainittua "propagandaa” lahtelaisten teollisuustoimihenkilöiden keskuuteen.

Lahden yhdistys kunnostautui vuonna 1960 liiton järjestämässä valtakunnallisessa toimintakilpailussa, jonka tarkoituksena oli hankkia uusia jäseniä yhdistykseen. Lahden yhdistys voitti kilpailun saaden samalla ensimmäisen palkinnon, joka oli 50.000 markkaa silloista rahaa.

Vastaava kilpailu järjestettiin uudelleen 1967, jonka pääpalkintona oli 650 markkaa. Lahti keräsi kotiin tämänkin voiton.

Voitot eivät tulleet suinkaan ilman työtä ja vaivannäköä. Jälkimmäistä kampanjaa varten yhdistys järjesti peräti 18 eri tilaisuutta. Niihin osallistui yhteensä 700 henkilöä. Puheenjohtajana oli tuolloin Paavo Valassalmi, jonka ansiota hyvä menestyksemme pääosalta oli.


        VUODET 1971  -  1980

Edellisellä vuosikymmenellä oli henki herätetty, 1970-luku oli räjähtävän toiminnan ja suurten tapausten vuosikymmen niin liitto- kuin yhdistystasollakin.

Kaikilla toimihenkilöaloilla järjestäytyminen omiin ammattiliittoihinsa edistyi jättiaskelin. Hyvä järjestäytymisprosentti antoi pontta työehtosopimusneuvotteluihin, ja ensimmäiset merkittävät työehtoja parantavat uudistukset saatiin juuri tuolloin sovittua toimihenkilösopimuksiin.

Jäsenmäärän nousuun vaikuttivat myös nuo kultaiset 1970-luvun alkuvuosien kasvun vuodet. Suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille, ja kaikille tuntui riittävän työtä. Suurilla paikkakunnilla, kuten Lahdessa, oli jopa pulaa työvoimasta. 

Ensimmäinen suuri koetus ammattijärjestönä koettiin Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitossa, kun vuonna 1974 päädyttiin työehtosopimusneuvotteluissa tilanteeseen, jossa valtuustossa oli päätettävä, ryhdytäänkö työtaisteluun vai ei. Työehtosopimus päätettiin solmia ja lakkouhka väistyi.

Työtaisteluun valmistautuminen osoitti Lahden yhdistyksessä, että rivit olivat järjestyksessä. Työpaikkaosastoja oli perustettu, luottamusmiehet valittu, tiedotusverkosto toimi hyvin. 

Vuonna 1975 pidettiin Lahdessa liittokokous, joka mullisti joksikin aikaa koko kentän toimintaa. Uudet hallintoelimet toivat uusia ennennäkemättömiä tuulia toimintaan. Politisoituminen oli tosiasia, tuolloin sitä kauhisteltiin ja päiviteltiin, ja sattuihan sitä kaikennäköistä. Näin jälkeenpäin asiaa tarkastellessa täytyy kuitenkin tunnustaa, että toiminnalle se antoi varsinaisen vitamiiniruiskeen aina työpaikkatasoa myöten, niin myös Lahdessa. Yhdistyksen vaalikokoukset olivat viimeistä sijaa myöten väkeä täynnään, johtokuntapaikoista ja liittokokousedustuksista äänestettiin reippaasti. 

Kaikkinensa kiinnostus heräsi. Luottamushenkilöt kävivät kursseilla, työpaikoilla pidettiin kokouksia ja tiedotustilaisuuksia, virkistystilaisuuksiinkin riitti aikaa ja tarmoa. Yhdistykseen perustettiin toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä oli tiedottaa, antaa neuvoja työehtosopimusasioissa, kouluttaa ja pitää yhteyttä yhdistyksen alueen luottamusmiehiin.

        OMA TOIMISTO 

Vuonna 1975 toteutui vuosikymmenien haave yhdistyksessä. Yhdistykselle ostettiin oma toimistotila Saimaankadulta. Tämä antoi pontta toimintaan. Johtokunnalle, toimikunnille ja työpaikkaosastoille oli käytössään kokous- ja koulutustilat. Samoin oli kosolti helpompaa hoitaa työttömyysasioita. Toimistosta on syntynyt yhdistyksen tukikohta, sitä ilman ei osaisi ajatella minkäänlaista toimintaa voitavan hoitaakaan.

Vuonna 1979 toimisto laajeni, kun yhdistyksellä oli tilaisuus ostaa toimistonsa naapurista lisää tiloja.

Toimistossa on viikoittain hoidettu päivystystä, jolloin jäsenet ovat voineet käydä asioimassa, kysymässä neuvoja, hakemassa lomakkeita ja jättämässä työttömyysrahahakemuksiaan. 

Vuonna 1979 pidettiin Turussa liittokokous, johon edustajat valittiin ensimmäisen kerran suhteellisella vaalilla. Vaalin tarkoitus oli saada liittokokousedustajat valittua siten, että eri mielipidesuuntaukset olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti edustettuina kokouksessa. Myös keskusliittokysymys vaikutti äänestyskäyttäytymiseen ja muutoinkin se siirsi painopisteen vähäksi aikaa järjestöpolitiikan puolelle. 

Järjestöpolitiikka sai kuitenkin pian väistyä, vuoden 1980 keväällä oli kysymys vain ja ainoastaan työehtosopimuksesta. Tilanne kääntyi siten, että teollisuustoimihenkilöt ryhtyivät historiansa ensimmäiseen työtaisteluun. Lakko kesti kuusi viikkoa, ja kaikki yhdistyksen voimavarat, niin henkiset kuin taloudelliset, olivat pelissä. Lakko kesti kauan, mutta siinä säilyivät moraali ja hermot pelottavan hyvin.

Rikkuruutta ei esiintynyt Lahden alueella mainittavasti, ja muiden ammattijärjestöjen henkinen ja taloudellinen tuki olivat kiitettäviä. Ainakin suurilla työpaikoilta työnantajan suhtautuminen lakkoomme oli asiallista, ja työhönpaluu sujui suuremmitta ikävyyksittä.

Koko 1970-luku lakkovuosi 1980 mukaan lukien oli yhdistyksemme toiminnassa ajanjakso, joka tuskin unohtuu. Se oli kasvun kautta, oppimisen kautta, taistelun kautta ja muutoksiin tottumisen kautta.

        YHDISTYS 1980- LUVULLA 

Vuonna 1981 oli yhdistyksen jäsenmäärä 2100, joista naispuolisia jäseniä oli 90 %. Jäsenmäärä oli pysynyt tässä lukemassa noin viisi vuotta, eikä se tänä päivänä ole siitä pienentynyt eikä suurentunut. 

Tällä vuosikymmenellä olemme yhdistystoiminnassa saaneet katsoa silmiin yhtä tosiasiaa: yrityksiä kuolee, fuusioituu ja niiden toimialat muuttuvat. Tämä merkitsee toimihenkilölle työttömyyttä, työpaikan vaihdoksia, työtehtävien vaihdoksia, jopa ammatin vaihdoksia.

Samoin on automaatio ja tekninen kehitys pakottanut toimihenkilöt siirtymään kynän ja kumin äärestä ohjelmoitavien työvälineiden kanssa silmityksin. Tämä on edellyttänyt uudelleen koulutusta, jota ovat hoitaneet osaltaan niin työnantaja, mutta myös liittomme. Samoin nämä muutokset ovat vaatineet uudelleen asennoitumista, mikä ei ole ollut meille välttämättä helppoa. 

Lahden Teollisuustoimihenkilöt r.y. on liittomme neljänneksi suurin yhdistys, ja sen jäsenmäärä oli noin puolet entisen Hämeen piirin koko jäsenmäärästä. Tästä syystä olemme olleet niin piirissä, kuin liittotasollakin, melko hyvin edustettuina.

Merkittävin ja pitkäaikaisin edustuksemme on ollut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Työttömyyskassassa, jonka johtajana toimi pitkään edellä mainittu entinen puheenjohtajamme Paavo Valassalmi. Kassan hallituksessa toimi lähes vuosikymmenen ajan yhdistyksemme ikimuistoinen rahastonhoitaja Tauno Rouhiainen toimien myös puheenjohtajana.

        YHDISTYKSEN TOIMINNASTA 1988 - 1997 

        1988__

Yhdistyksen toimintaa sävytti TES-neuvottelut vuoden 1988 alkupuolella. Neuvottelut olivat vaikeita ja ennenkuin sopimus allekirjoitettiin oli kevät jo ehtinyt pitkälle. Valmistauduimme jo työtaistelutoimenpiteisiin, mutta onneksi sopimus saatiin aikaan neuvottelupöydässä. 

Teknisten kanssa yhteistyössä järjestettiin kesäkuun alussa kesätapahtuma. Tapahtumaan osallistui parisataa teollisuus- ja teknistä toimihenkilöä. Tilaisuus pidettiin Pajulahden urheiluopistolla urheilun- ja vapaa-ajan merkeissä. 

TVK:n Päijät-Hämeen Aluejärjestön toiminnassa on ollut yhdistyksen jäseniä. Aluejärjestön puheenjohtajana toimi vv. 1985-1988 Tuulikki Tuominen.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2062 henkeä.

        1989__

Vuoden 1989 alkupuolen toimintaa väritti toukokuussa olleeseen liittokokoukseen valmistautuminen. Edustajat valittiin suhteellisella vaalilla. Vaalimainontaa esitettiin jopa paikallisessa Rytmiradiossa. Liittokokous pidettiin Tampereella. 

Samana vuonna perustettiin Teollisuuden Toimihenkilö Neuvottelujärjestö TNK ry. 

STL halusi muuttaa ilmettään ja mainosti itseään Uuden Liittona. 

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2014 henkeä. 

        1990__

        Vuosi 1990 aloitettiin tammikuussa suoritetulla jäsenäänestyksellä. Äänestettiin yleissopimuksen tavoitteista, ja ensimmäinen kartellivoimin neuvoteltu sopimus syntyikin määräaikaan mennessä. 

Yhdistyksen toimikunnat ja niiden toiminta:

‑ koulutustoimikunta järjesti jäsenistölle vuoden aikana omia koulutustilaisuuksia. Myös yhdessä teknisten kanssa toimenpantiin kursseja.

‑ tiedotustoimikunta hoiti Lyhti-lehden toimittamisen ja postituksen, sekä muun jäsenistölle kohdistuvan tiedottamisen.

‑ yhteistyötoimikunta järjesti syksyllä tilaisuuden aiheena TNK-tutuksi. Mukana oli STL:n puheenjohtaja Tuulikki Väliniemi.

‑ huvitoimikunta järjesti teatteri- ym matkoja, joiden aikana tiedotettiin yhdistyksen ja liiton toiminnasta. Nämä retket ovat edelleen saaneet suurta suosiota jäsenistön keskuudessa.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2178 henkeä. 

        1991__

Vuosi 1991 aloitettiin aktivoimalla työpaikkaosastoja toimintaan. TNK-yhteistyö tiivistyi kaikilla alueilla. Koulutus-, edunvalvonta- ja virkistystilaisuuksia järjestettiin. 

Lomautukset ja irtisanomiset koskettivat kuluneen vuoden ai sekä yhdistyksen jäseniä, että koko STL:n jäsenkenttää. 

Liitto päätti, että STL eroaa keskusjärjestöstään TVK:sta 1.1.1992. 

Syksyllä aloitettiin jäsenille tarkoitetut tilaisuudet Lahden Kaupunginteatterissa. Ohjelmana oli, että jäsenille tarjottiin teatteriesitys sekä ajankohtaista työmarkkinatietoa. 

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2295 henkeä. 

        1992__

Vuosi 1992 alkoi 8.1. yhdistyksen erottamisella TVK:n Päijät-Hämeen Aluejärjestöstä.

9.5. järjestettiin työttömien ja palkansaajien yhteistapahtuma Lahden torilla, jonka jälkeen marssittiin Teivaalaan tanssimaan. 

Yhdistyksen lentopallo- ja keilaporukka osallistui STL:n turnaukseen. Voitimme STL:n Hämeen piirin mestaruuden ja STL:n, koko maata käsittävässä turnauksessa tulimme B-sarjassa pronssille. 

3.9. keskusjärjestö TVK meni konkurssiin. 

Vuosi oli Suomen itsenäisyyden 75 v. juhlavuosi, jolloin myös yhdistys juhli 75-vuotistaivaltaan 20.11. Lahden Kaupunginteatterissa. Liiton puheenjohtaja Tuulikki Väliniemi piti tilaisuudessa juhlapuheen. Juhla päättyi teatteriesitykseen.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2294 henkeä. 

        1993__

Vuosi 1993 toi muutoksia yhdistyksen toimintaan. 

STL:n viimeinen liittokokous pidettiin 21.-23.5.1993 MarineCongres Centerissä Helsingissä. Kokousedustajavaalit käytiin ns. "sopuvaaleina". 

Liittokokouksen merkittäviä päätöksiä oli uusien sääntöjen hyväksyminen, piiritoiminnan loppuminen ja puheenjohtajan vaihtuminen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Helena Rissanen. 

Työttömyyden runsas lisääntyminen loi paineita järjestää yhdistykseemme virikkeistä toimintaa. 

Perustettiin TNK:laisten yhdistysten kanssa Toimihenkilöpörssi. 

1.11. Toimihenkilöpörssi siirtyi yhdistyksen toimistolle, vetäjänä Kirsi Liikanen, STL. Lahden kaupunki ja työvoimatoimisto olivat hankkeessa mukana. 

TES-sopimus neuvoteltiin TNK:n yhteistyönä. 

STL päätti liittyä 1.10. 1993 alkaen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitoksi. 

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2310 henkeä. 

        1994__

Laman aiheuttamat työelämän muutospaineet vaikeuttivat vuoden 1994 toimintaa, lisäten etenkin jäsenkäyntejä ja kyselyjä päivystysaikoina toimistolla. 

Liittokokouksen päätöksen perusteella STL:n Hämeen piiri lopetettiin 16.4. lähtien. Yhdistyksen kannalta yhteistyö piirin alueella on ollut merkittävää. 

Hämeen piirin puheenjohtajana oli vv. 1982-1994 Eero Rajala. Hämeen aluetoiminta on jatkunut puheenjohtajien sekä yhdistyksien johtokuntien tapaamisilla. 

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2004 jäsentä. 

        1995__

Vuosi 1995 oli poikkeuksellinen. Tuloneuvottelut käytiin poolikohtaisesti. Lahden yhdistyksen johtokunnan jäsenistä poolien neuvottelukuntaan kuuluivat Anneli Lempinen Elintarvikepooliin ja Timo Semeri Metsäpooliin.

Neuvottelujen tuloksena syntyi yhteensä 27 eri työehtosopimusta.

Poikkeuksellisesti tupo syntyi jo syksyllä ja on voimassa tammikuun 1998 loppuun asti. 

Toimihenkilöpörssi toimi 1.1-31.5. 1995 yhdistyksemme tiloissa. Vetäjänä toimi Simo Koskinen RAL:sta. 1.6. pörssi muutti Rautatienkatu 21:een, ja vetäjänä toimi Marja-Leena Kinnunen Lahden Kunnallisvirkailijoista.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2184 jäsentä. 

        1996__

Vuoden 1996 aikana otettiin käyttöön liittojen kehittämä alakohtainen uusi palkkausjärjestelmä. Ei kuitenkaan vielä kaikilla aloilla. 

STTK:N paikallistoimikunnassa yhdistystämme edusti Eila Lampio ja varalla oli Anneli Lempinen. 

Koulutustoimikunta on järjestänyt kursseja yhteistyössä TNK:laisten ja STL:n Hämeen alueen yhdistysten kanssa.

Yhdistyksen toimisto on kaikkina näinä vuosina ollut kovassa käytössä. Päivystyksiä on ollut maanantai-iltana sekä työttömyyskassapäivystys keskiviikko-iltana.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 2004 henkeä.

        1997__

Maaliskuussa tuli suruviesti, että 10.3.1997 pitkäaikainen yhdistyksen rahastonhoitaja Tauno Rouhiainen oli nukkunut pois.

Taunon muistamme me kaikki "vanhat" johtokunnan jäsenet tarkkana rahastonhoitajana. Joka markasta oli annettava tarkka selvyys. Tauno Rouhiainen kuului toimistoon. Hän oli ostamassa toimistomme huoneistoja ja ahkerasti tekemässä niissä remonttia. Tauno hoiti päivystyksen ellei muille sopinut.

Paavo Valassalmi ja Tauno Rouhiainen olivat ne henkilöt, jotka 60-luvulla nostivat Lahden yhdistyksen jäsenmäärän nousuun. He toimivat myös liiton työttömyyskassassa. 

Lahden Teollisuustoimihenkilöt on tänä päivänä, täyttäessään 80 vuotta, jäsenmäärältään yli 2000 henkeä käsittävä virkeä "vanhus".

Kauan mukana olleet luottamusmiehet ja johtokunnan jäsenet ovat vaihtuneet uusiin nuoriin henkilöihin.

Nyt voimme hyvillä mielin muistella kaikkia hyviä asioita ja unohtaa ne ikävät asiat. Yhdessä jatkamme yhdistyksen toimintaa myös tulevat vuodet. 

        Muistiin merkinnyt 1997 

       Tuulikki Tuominen

 PUHEENJOHTAJAT 1917 - 1997

 J.L. Siikanen                 1917-1920

E. Andersson                1921-1928

Hjalmar Juhola            1929-1930

E. Andersson                1931-1935

Johann Astola              1936-1946

Heikki Kärhä               1947-1948

Eino Saarinen              1949

Alpo Ahonen                1950

Opri Pitkäsilta             1951-1952

Yrjö Olsbo                    1953-1954

Vilho Kiiski                  1955-1956

Anssi Töyrylä               1957

Vilho Kiiski                  1958-1960 alku

Kalevi Niemi               1960 loppu

Jaakko Haapala          1961

Paavo Valassalmi       1962-1965

Reino Toivonen            1966

Paavo Valassalmi        1967-1968

Aimo Saimovaara        1969-1970

Lauri Meriluoto            1971

Arvo Linden                  1972

Martti Kytölaakso        1973-1974 alku

Arvo Linden                  1974 loppu

Arvi Pihlaja                  1975

Christina Eloranta        1976-1978

Terttu Ahtola                 1979-1980 ja 30.8.1981 saakka

Sinikka Katajamäki       1981   1.9. - 3.12.

Taisto Väisänen              1982-1984

Liisa Huotari                   1985-1989

Marja Helander              1990-1994

Eila Lampio                   1995­-

[ Koti ] [ Ylös ]

Copyright © 2005 Lahden Seudun Toimihenkilöt TU ry
Muutettu: 07. lokakuuta 2010